Higher prevalence but later age at onset of asthma in cross-country skiers compared with general population

Maastohiihtäjillä on enemmän astmaa ja alkamisikä on myöhäisempi verrattuna muuhun väestöön

Rikhard Mäki-Heikkilä¹, Jussi Karjalainen^1,2, Jari Parkkari^3,6,7, Heini Huhtala^4, Maarit Valtonen⁵, Lauri Lehtimäki^1,2

(1) Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto (2) Allergiakeskus, Tampereen yliopistollinen sairaala (3) Tampereen Urheilulääkäriasema (4) Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto, (5) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU (6) Tampereen yliopistollinen sairaala (7) Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Tutkimusryhmämme toinen artikkeli käsittelee suomalaisten maastohiihtäjien astmaa verrattuna muuhun väestöön, joka on julkaistu ja vapaasti saatavilla Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports -lehdessä.

Tiivistelmä

Maastohiihtäjät harjoittelevat ja kilpailevat kylmässä ilmassa, mikä rasittaa hengitysteitä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää astman yleisyys, alkamisikä, astman hoitotasapaino ja astmalääkkeiden käyttö suomalaisilla maastohiihtäjillä.

Kaikki 1282 maastohiihtäjää, jotka olivat ilmoittautuneet talven 2019 suurimpiin kansallisiin kilpailuihin Hopeasommasta hiihdon SM-kilpailuihin, kutsuttiin tutkimukseen yhteistyössä Suomen Hiihtoliiton kanssa. Verrokkiryhmä kaltaistettiin vastanneiden hiihtäjien joukosta iän, sukupuolen ja kotiseudun mukaan (n = 1733).

Vastausprosentti tutkimuksessa oli 27,4 % (n = 351) ja 19,5 % verrokeilla (n = 338). Astman yleisyys hiihtäjillä oli 25,9 % ja 9,2 % verrokeilla (p<0.001). Ensimmäisten astmaoireiden alkamisiän mediaani (IQR) oli korkeampi hiihtäjillä kuin verrokeilla (13,0 (8,25–16,0) vs. 8,0 (2,25–11,75) vuotta, p<0.001), ja ero astman yleisyydessä ryhmien välillä ilmeni vasta hiihtouran alkamisen jälkeen. Astmatestin mediaanipisteet hiihtäjillä ja verrokeilla olivat samanlaiset, 22,0 (21–24) vs. 22,0 (19–24) (p=0.611), ja 89,0 % hiihtäjistä sekä 77,4 % verrokeista oli hyvässä hoitotasapainossa oleva astma. Astmaa sairastavista hiihtäjistä 82,4 % käytti säännöllisesti inhaloitavia glukokortikoideja (ICS) ja 80,2 % käytti avaavia astmalääkkeitä. Yhdistelmälääkitystä astmaa sairastavista hiihtäjistä käytti 47,3 % ja verrokeista 22,6 % (p=0.016).

Astmaa on hiihtäjillä noin 2,5 kertaa enemmän ja astman alkamisikä on myöhemmin verrattuna muuhun väestöön. Astma on hiihtäjillä hyvässä hoitotasapainossa ja he käyttävät säännöllisesti lääkitystä.