Asthma in Competitive Cross-Country Skiers: A Systematic Review and Meta-analysis
Rikhard Mäki-Heikkilä1, Jussi Karjalainen1,2, Jari Parkkari3,5, Maarit Valtonen4, Lauri Lehtimäki1,2
(1) Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto (2) Allergiakeskus, Tampereen yliopistollinen sairaala (3) Tampereen Urheilulääkäriasema (4) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU (5) Tampereen yliopistollinen sairaala
Tutkimusryhmämme ensimmäinen artikkeli on systemaattinen katsaus ja meta-analyysi maastohiihtäjien astmasta, joka on julkaistu ja vapaasti saatavilla Sports Medicinessa.
https://doi.org/10.1007/s40279-020-01334-4
Suomenkielinen tiivistelmä
Johdanto. Maastohiihdossa jatkuva kylmän ja kuivan ilman määrällisesti suuri ventilaatio aiheuttaa merkittävän rasituksen hengitysteihin. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli muodostaa kokonaiskäsitys tämänhetkisestä aktiivisesti kilpailevien maastohiihtäjien, ampumahiihtäjien ja hiihtosuunnistajien astmaa käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta.
Menetelmät. Haku tehtiin kuudessa tietokannassa 29.8.2019. Haku tuotti 2161 tulosta. Katsaukseen sisällytettiin 30 artikkelia, joista laadittiin laadullinen synteesi. Kahdeksn artikkelia sisällytettiin meta-analyysiin, jotka käsittelivät astman esiintyvyyttä ja astmalääkkeiden käyttöä.
Results. Meta-analyysin mukaan itseraportoidun lääkärin toteaman astman esiintyvyys maastohiihtäjillä oli 21 % (95 LV 14–28 %). Astman alkamisikä oli korkeampi hiihtäjllä verrattuna hiihtoa harrastamattomiin verrokkeihin. Astmalääkkeiden keskimääräinen käyttö oli 23 % (95 % LV 19–26 %). Useat tutkimukset raportoivat astman alidiagnosointia hiihtäjillä. Useilla hiihtäjillä, joilla ei ollut aiemmin todettua astmaa, täyttyi astman diagnostiset kriteerit keuhkofunktiota mittaavissa tutkimuksissa. Tutkimuksissa, joissa suoritettiin keuhkoputkien tähystys, todettiin astmaa sairastavilla hiihtäjillä olevan vähemmän eosinofiilistä astmaa verrattuna astmaa sairastaviin hiihtoa harrastamattomiin verrokkeihin ja että merkkejä hengitysteiden tulehduksista on havaittavissa myös hiihtäjillä, jotka eivät sairasta astmaa.
Johtopäätökset. Löydösten perusteella hiihtäjien astman diagnostiikan tarkkuus ja kattavuus on parantunut vuosikymmenten saatossa. Optimaalinen hoito ja sairauden eteneminen hiihtäjillä on vielä epäselvää. Jatkossa tulisi tutkia sitä, miten harjoittelu, hengitystieinfektiot ja niiden hoito vaikuttavat astman kehittymiseen hiihtäjillä.
Yhteystiedot ja kysymykset:
Lauri Lehtimäki, vastaava kirjoittaja
Keuhkosairauksien apulaisprofessori, Tampereen yliopisto
lauri.lehtimaki[at]tuni.fi
Rikhard Mäki-Heikkilä
Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
rikhard.maki-heikkila[at]tuni.fi
päivitetty 11.9.2020