Valikko Sulje

Kilpahiihtäjien astma – systemaattinen
kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi

Mäki-Heikkilä Rikhard1 , Karjalainen Jussi2, Parkkari Jari3, Valtonen Maarit4, Lehtimäki Lauri1,2
1Tampereen yliopisto, Tampere
2Tays Allergiakeskus, Tampere
3Tampereen Urheilulääkäriasema, Tampere
4Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä

Astma on keuhkoputkien ahtautumista aiheuttava tulehduksellinen sairaus, jota väestössä sairastaa noin 9–11 %. Maastohiihto rasittaa hengitysteitä ja hiihtäjillä onkin raportoitu paljon astmaa. Tämän systemaattisen katsauksen tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskäsitys tämänhetkisestä tietämyksestä maastohiihtäjien astmasta esiintyvyyden, alkamisiän, patofysiologian, diagnostiikan ja lääkityksen osalta.

Systemaattinen kirjallisuushaku suoritettiin 27.2.2019 seuraavissa tietokannoissa: PubMed, Scopus, Web of Science, EBSCO ja Cochrane. Haun tuloksena oli yhteensä 1880 artikkelia, joista luettiin otsikko ja tiivistelmä. Tämän perusteella 160 artikkelista luettiin kokoteksti ja lopulta 33 artikkelia sisällytettiin katsaukseen.

Itseraportoidun lääkärin toteaman astman esiintyvyys maastohiihtäjillä (self-reported physician-diagnosed asthma) oli seitsemässä tutkimuksessa selvästi muuta väestöä suurempi, keskimäärin 17 % (n = 958). Lisäksi kolmessa tutkimuksessa (n = 343) astman kriteerinä oli joko itseraportoitu lääkärin toteama astma, todettu astma ja käytössä oleva lääkitys tai tutkimuksen yhteydessä todettu astma, jolloin astman esiintyvyys oli keskimäärin 29 %. 2010-luvulla toteutetuissa kahdessa tuoreimmassa kyselyssä astman esiintyvyys hiihtäjillä oli korkeimmillaan 27 % ja 29 %. Astman alkamisikä maastohiihtäjillä painottui neljän tutkimuksen perusteella varhaisnuoruuteen 10–17 ikävuoteen, kun hiihtoa harrastamattomilla henkilöillä astma alkoi tasaisesti lapsuuden aikana. Kuuden tutkimuksen (n = 1211) mukaan hiihtäjistä keskimäärin 20 % käytti astmalääkkeitä. Useassa diagnostiikkaa käsitelleessä tutkimuksessa todettiin, että moni aiemmin ilman astmadiagnoosia urheillut maastohiihtäjä täytti tarkoissa puhalluskokeissa astman kriteerit keuhkoputkien supistumistaipumuksen osalta. Toisaalta hyvin hoidetuilla astmaa sairastavilla maastohiihtäjillä ei tullut poikkeavaa keuhkoputkien supistumista rasituskokeessa hoidon aikana.

Astma on yksi eniten maastohiihtäjien hengitystieterveyteen vaikuttavista sairauksista ja sitä esiintyy hiihtäjillä huomattavasti enemmän kuin muussa väestössä. Astmalääkkeiden käyttö hiihtäjillä ei ole kuitenkaan sen yleisempää kuin astmakaan, joten turhaa käyttöä ei katsauksen perusteella näyttäisi olevan. Moni hiihtäjä sairastaa astmaa tietämättään ja kärsii keuhkoputkien supistumisesta kovassa rasituksessa, joten säännöllisiä keuhkofunktion mittauksia astman seulomiseksi ja urheilijoiden hoitamiseksi voitaisiin harkita.

Posteriesitys Tampereen Lääkäripäivillä 20.-22.3.2019: